Viikon vastaantulija kehittää palveluverkostoa bio- ja lääketieteen tutkijoille

Hei! Kuka olet ja mitä teet täällä?

– Olen Pasi Kankaanpää ja olen töissä Turku BioImagingilla. Toimin projektipäällikkönä Euro- BioImaging -hankkeessa. Sen tarkoituksena on luoda eurooppalainen palveluverkosto, jossa biokuvantamiseen tarkoitetut laitteet ovat yhteisesti kaikkien tutkijoiden käytettävissä. Järjestelmä toimii jo, muttei ole vielä lopullisesti valmis. Tällä hetkellä verkostossa on 28 palveluyksikköä yhdestätoista eri maasta. Suomella on yksi palveluyksikkö, jossa ovat mukana Helsinki, Oulu ja Turku.

– Ennen jokainen tutkimuslaitos on vastannut yksin omista laitehankinnoistaan, mutta tämän verkoston kautta kaikkien ei enää tarvitse hankkia kaikkea itse, vaan laitteita voidaan käyttää yhteisesti. Laitteisto on viime vuosina kehittynyt ja monimutkaistunut räjähdysmäistä tahtia, mistä seuraa myös se, että laitteiden hinnat ovat nousseet. Myös tämän vuoksi on järkevää, että eri yliopistot ja laitokset voivat käyttää yhteisiä laitteita. Täällä Turussa me olemme keskittyneet erityisesti superresoluutiokuvantamiseen, mutta meillä on myös paljon muita laitteita ja erikoisosaamista mm. kolmiulotteisesta kuva-analyysistä.

Pääseekö siis kuka tahansa käyttämään laitteita?

– Kyllä, olemme Turussa kehittäneet online-palvelua, jonka kautta kuka vaan voi jättää hakemuksen. Hakemus menee täältä meiltä vielä edelleen tieteelliseen vertaisarviointiin ja sitä kautta voi saada luvan käyttää laitteita. Varsinaisten laitteiden käyttöoikeuden lisäksi saa tietysti opastusta niiden käyttöön.

Sujuuko yhteistyö eri yliopistojen välillä hyvin vai onko kilpailua?

– Mielestäni yhteistyö sujuu erittäin hyvin sekä Suomen että Euroopan tasolla. Toki jonkin verran kilpailua aina on, mutta Suomen kokoisessa maassa ei ole järkevää, että yliopistot kilpailisivat keskenään tällaisissa asioissa.

Onko vastaavia verkostoja muualla kuin Euroopassa?

– Itse asiassa ei juuri ole. Australiassa on vastaava, mutta ylipäätään on vielä harvinaista, että tässä asiassa on verkostoiduttu näin hyvin kuin Euroopassa. Seuraavana projektina onkin luoda Euro Bioimagingin jatkoksi Global BioImaging. Siihen on tulossa yksiköitä Etelämannerta lukuun ottamatta kaikista muista maanosista.

Kuinka olet itse päätynyt tälle alalle?

– Olin nuorena kiinnostunut videokuvauksesta jopa siinä määrin, että lukion jälkeen harkitsin kouluttautumista elokuva-alalle. Päädyin kuitenkin opiskelemaan biologiaa ja kun tuolloin 90-luvun lopulla 3D-kuvantaminen tuli mahdolliseksi, loksahtivat palaset kohdalleen. Lopulta tein väitöskirjani kuvantamisesta ja softakehityksestä.

Osaatko antaa mitään konkreettista esimerkkiä siitä, mitä biokuvantaminen on?

– Biokuvantaminen on  esimerkiksi sitä, että lasermikroskoopilla kuvataan kolmiulotteisesti, miten elävät syöpäsolut kasvavat ja liikkuvat kohdatessaan erilaisia kehitteillä olevia lääkeaineita. Samanaikaisesti voidaan testata vaikkapa satoja lääkekandidaatteja ja etsiä ne kaikkein tehokkaimmat. Ylipäätään biokuvantaminen on erittäin haluttu palvelumuoto, jota tarvitaan nykyään lähestulkoon kaikessa  bio- ja lääketietellisessä tutkimuksessa.