Näin suunniteltiin InfraCity – katso arkkitehtien haastatteluvideo, jossa selviää minkä kouluarvosanan he antaisivat hankkeelle

Teknologiakiinteistöjen ensimmäinen Itäharjulle toteuttama toimistorakennus InfraCity on nyt ollut kokonaisuudessaan valmis vajaan vuoden. Noin 12 000 neliönmetrin suuruisen rakennuksen ovat suunnitelleet Arkkitehtitoimisto Sarc + Siggen arkkitehdit Jani Vahala ja Laura Puijola. Pölyn laskeuduttua – tai paremminkin puhdistuttua – on hyvä hetki kysyä suunnittelijoilta, miltä suunnittelu-urakka näin jälkikäteen vaikuttaa, ja minkälaisen rakennuksen tuleville sukupolville jätämme.

Suunnittelun tavoitteena oli luoda InfraCitystä muuntojoustava, moderni rakennus, joka toimii porttina Turkuun ja teollisuusalueesta Tiedepuistoksi muuttuvalle alueelle. Pyörää ei kuitenkaan haluttu keksiä uudelleen, ja rakennus tuli toteuttaa järkevästi ja kustannustehokkaasti.

– Jos kysytään tuolta kadulta keneltä tahansa, että minkälainen on ruma talo, niin aika moni osaa sanoa, että se on sellainen betonielementtitalo, jossa on elementti, jonka keskellä on ikkuna. Ja nyt meillä on vähän sen näköinen talo, mutta tämä ei ehkä kuitenkaan ole ihan sama. Näen sen itse niin, että yritin tehdä mielenkiintoisen ja hienon talon sellaisesta lähtökohdasta, mikä yleensä mielletään rumaksi, Laura Puijola sanoo videolla.

InfraCityn sisätiloista pyrittiin tekemään mahdollisimman ihmisläheisiä ja mukavia, ja erityistä huomiota kiinnitettiin hyvään akustiikkaan, mikä antaa rauhaa työskentelylle. Käyttäjiä ajateltiin myös tilojen muotoja suunniteltaessa.

– Tilat ovat helppoja orientoitua, koska jokainen pohja on hyvin yksinkertainen pohjamuodoltaan. Ei ole minkäänlaisia sokkeloita ja kummastakin päästä näkee läpi, jolloin tietää aina, missä kohtaa tilaa liikkuu, kertoo Jani Vahala.

Parasta InfraCityssä on Puijolan mielestä kolmiulotteinen julkisivu, joka luo rakennukselle erottuvan ilmeen kaupunkikuvassa. Vahalaa taas miellyttää erityisesti tilaporras, joka yhdistää rakennuksen kolmannen ja neljännen kerroksen.

– Tilassa tulee iso tilallinen tuntu ja suuri ikkunapinta vielä jatkaa tilaa ulos, Vahala sanoo.

Olennaisinta hankkeen suunnittelussa oli kuitenkin kestävyys, sillä rakentamisessa käytetään paljon luonnonvaroja ja se tuottaa aina päästöjä. Jos rakennus puretaan vaikkapa 50 vuoden kuluttua, on se aina ympäristölle negatiivinen asia.

– Mielestäni on tärkeää, että silloin kun rakennetaan, rakennetaan kunnolla ja pitkäjänteisesti, jotta rakennukset kestävät ja ovat helposti muokattavia. Mitä joustavampia rakennuksia me rakennamme, sitä pitkäikäisempiä ne ovat, kiteyttää Puijola.