Mitä Suomen kiinteistömarkkinassa tapahtui vuonna 2018? Kuinka Turku pärjää sijoituksista käytävässä kilpailussa ja minkälainen on Teknologiakiinteistöjen tilanne vajaakäyttöasteella mitattuna?
Vuosi 2018 oli jälleen aktiivinen transaktiovuosi Suomen kiinteistömarkkinassa. Käänne heikompaan talouskasvuun ei näkynyt vielä kiinteistömarkkinassa sen paremmin Turussa kuin koko Suomessakaan. Valtaosa sijoittajista oli ulkomaisia, mikä on yleensäkin tyypillistä noususuhdanteen jälkivaiheessa. Onko ilmassa siis merkkejä ylikuumentumisesta, Blue Industry Park -hanketta vetävä projektijohtaja Janne Alho Turku Science Park Oy:stä?
– Merkkinä ylikuumenemisesta voidaan yleensä investointimarkkinassa pitää sitä, kun pienemmät paikkakunnat – jollaiseksi Turku globaalissa mittakaavassa voidaan laskea – alkavat kiinnostaa sijoittajia. Johtuen poikkeuksellisesta tilanteesta Euroopan ja Yhdysvaltojen korko- ja rahamarkkinoilla, on tällä hetkellä kuitenkin vaikea sanoa, pitävätkö vanhat indikaattorit paikkansa, Alho sanoo.
Pääkaupunkiseudulla kiinteistöjen tuottovaatimukset ovat olleet useamman vuoden laskusuunnassa, mikä on lisännyt sijoittajien kiinnostusta muuta Suomea kohtaan. Kuvassa Itäisellä Pitkäkadulla sijaitseva PharmaCity.
Korkean kysynnän seurauksena kiinteistöjen tuottovaatimukset ovat olleet jo useamman vuoden laskusuunnassa etenkin pääkaupunkiseudulla, mikä osaltaan lisää sijoittajien kiinnostusta muuta Suomea kohtaan. Turun seudulla kiinnostus näkyi vuonna 2018 huikeana 250 miljoonan euron transaktiovolyyminä. Aktiivisuus heijastui myös Turun tuottovaatimuksiin, jotka ovat muutamissa kohteissa laskeneet ennätyksellisen alhaiselle tasolle.
Vajaakäyttöasteissa suuria eroja
Pääkaupunkiseudulla toimistojen vajaakäyttöasteet ovat vahvasta talouskasvusta huolimatta pysyneet korkealla, mikä on harvinaista, sillä yleensä noususuhdanteen aikana niissä nähdään laskua. Tämä johtuu kysynnän jakautumisesta, jossa uudet ja tehokkaat tilat kiinnostavat käyttäjiä, kun taas vanhat ja tehottomat tilat eivät kiinnosta. Turussa vajaakäyttöaste sen sijaan pysytteli Catellan mukaan alle seitsemässä prosentissa, huolimatta markkinan kokoon nähden runsaasta toimitilarakentamisesta.
– Turun alhainen vajaakäyttöaste on seurausta positiivisesta rakennemuutoksesta, jossa kysyntä on kasvanut huomattavasti tarjontaa enemmän. Markkinassa näyttäisi riittävän kysyntää uusille toimistotiloille vielä pitkään, Alho arvioi.
Teknologiakiinteistöjen tilanne on vajaakäyttöasteella mitattuna poikkeuksellinen. Kuvassa Lemminkäisenkadulla sijaitseva DataCity.
Teknologiakiinteistöjen tilanne on vajaakäyttöasteella mitattuna poikkeuksellinen, sillä yhtiön omistamat tilat olivat käytännössä täynnä koko vuoden 2018. Yhtiö on onnistunut myös nostamaan tilojensa keskivuokria seitsemän toimintavuotensa aikana yli 27 prosenttia. Tässä kehityksessä keskeisenä elementtinä on ollut koppikonttorien muuttaminen monitilaympäristöiksi.
Tarve uudisrakentamiselle jatkuu
Turun tiedepuiston alueella uudisrakentaminen on päässyt muutaman viime vuoden aikana vauhtiin. Vuonna 2017 tiedepuistoon valmistuivat Teknologiakiinteistöjen Vierailu- ja innovaatiokeskus Joki ja Kupittaan palloiluhalli sekä OP Ryhmän Pohjola Sairaala. Parhaillaan Teknologiakiinteistöt rakentaa alueelle uutta Kampus-rakennusta sekä suunnittelee sen naapuriin FC36-toimistohanketta. Lisäksi Veritas aloittelee pääkonttorinsa rakentamista Lemminkäisenkadulla ja Kupittaan aseman viereen toteutetaan Sokos Hotel Kupittaata.
Vierailu- ja innovaatiokeskus Joki valmistui Turun tiedepuistoon vuonna 2017.
– Tarve uudelle toimistotilalle ei kuitenkaan tyydyty näillä hankkeilla, vaan Turun kasvun jatkumiseksi tarvitaan yhä lisää uudisrakentamista. Itäharjun teollisuusalueen muuttaminen toimisto- ja asuinkäyttöön on avainasemassa Turun talouskasvussa, Alho kiteyttää lopuksi.